Niko Skorpio Sirkiä: Möbiuksen ääninauha
installaatio (magneettinauha, ääni), 2010
ARS Häme ‘10, Forssa 21.-29.8.2010
Finlaysonin kutomon valkaisusali

Möbiuksen ääninauha

Möbiuksen nauha on saksalaisen matemaatikon August Ferdinand Möbiuksen (1790-1868) keksimä kappale, jolla on vain yksi pinta ja yksi reuna.

Möbiuksen ääninauha on installaatio, joka koostuu kahdesta toisiaan täydentä­västä osasta. Fyysinen osuus on videonauhasta ja studioääninauhasta punottu veistos. Ääniosuus on koostettu hajonneiden c-kasettien nauhoista löydetyistä äänistä. Mukana on muunmuassa pätkä koiran ruoansulatuksen läpi kulkenutta Hurriganes-kasettinauhaa.

Teoksen hyödyntämä nauha on tässä yhteydessä pelkkää kudosainesta, mutta samalla se pitää sisällään mittavia määriä informaatiota, josta emme saa ulkoisesti mitään tietoa. Informaatiota on ympärillämme kenties enemmän kuin koskaan, ja se on pääsääntöisesti sidottu aikakauden teknologiaan ja taltiointimedioihin. Möbiuksen ääninauhan parissa työskennellessäni pohdin tiedon saatavuutta ja alati kehittyvän informaatioteknologian äärimmäistä haurautta. Jos esimerkiksi videonauhurit ovat jo parinkymmenen vuoden päästä harvinaisuuksia, mitä jää jäljelle kulttuurimme saavutuksista pidemmällä aikavälillä?

Kuvittelen tulevaisuuden arkeologien yrityksiä saada tietoa yhä virtuaalisemmaksi muuttuvasta kulttuuristamme. Raunioista kaivetut älypuhelimet luokitellaan kenties kehnoiksi peileiksi tai epämääräisiksi kulttiesineiksi. Radikaaleimmat tutkijat saattavat vihjailla tuntemattoman teknologian mahdollistamasta telepatiasta ja kollektiivisesta tietoisuudesta. Heitä pilkataan. Salatuissa myyteissä kuiskitaan näkymättömistä ulottuvuuksista, jotka avautuvat kelle tahansa, kuka painelee plastisen laitteen nappeja tietyssä järjestyksessä. Humpuukia. Miten mihinkään tällaiseen pystyisi myöhäisen muovikauden rappeutuva kulttuuri, jonka suosituin keksintö on yksinkertainen tavarankantoväline?

Sunrise over Venäjänkangas, a bit past 4am, Saturday 24th July. Alas, JPG compression is notoriously unfriendly to reddish tones, so plenty of fine print was lost in translation to digital.

Crows, too, admire the dawn.

Fritz Langin huvipuisto (akryyli kankaalle, 60x80 cm, 2010)

Lentoon! -taidenäyttely Humppilassa 30.7. asti.

Jamrat-al-Aqabah (akryyli kankaalle, 30x40 cm, 2010)

Lentoon! -taidenäyttely Humppilassa 30.7. asti.

No success without stains

Interzonen agentit juoksuhiekkalaatikolla (akryyli kankaalle, 30x40 cm, 2010)

Lentoon! -taidenäyttely Humppilassa 30.7. asti.

Tiedon puun etsijät (akryyli kankaalle, 30x40 cm, 2010)

Lentoon! -taidenäyttely Humppilassa 30.7. asti.

Lentoon! Lennokasta taidetta Idun kesänäyttelyssä Taidemakasiinissa Urpolassa.

Satu Karhumaa, Elina Kylämarkula, Ulla-Maija Kylämarkula, Tuija Maija Laine, Tuula Launonen, Vivian Majevski, Merja Markkula, Leena Miettinen, Heikki Mäntymaa, Raija Nokkala, Asta Ranttila, Eeva Maria Salo, Pirkko Siivonen, Sirpa Sillanpää, Niko Sirkiä, Outileena Uotila, Tuulikki Välimäki

Taidemakasiini ITU, Perkiöntie 13, Urpola, Humppila
20.6.-30.7.2010 ti-pe, su klo 12-17
Juhannusaattona suljettu

Niko Skorpio Sirkiä: Lainasiivillä

Lainasiivillä on maalauksista, ääniteoksesta ja esineasetelmasta koostuva installaatio­, joka tutkii arkaaisia tapoja lentää. Siivet ja sulat lainataan voimaeläimeltä, ja lento­matkan määränpää sijoittuu mielen syvempiin kerroksiin.

Voimaeläin on shamanistisissa perinteissä esiintyvä ihmisen liittolainen, eräänlainen henkiolento, joka opastaa ja jonka hahmossa liikutaan toisilla todellisuuksien tasoilla – henkimaailmassa, ylisessä ja alisessa maailmassa.

Maalaukseni hyödyntävät surrealistien määrittelemää automatismitekniikkaa, jonka tarkoitus on tuoda esille näkymiä alitajunnasta. Automatismi pyrkii ohittamaan tietoisen mielen analyyttiset prosessit ja kanavoimaan suoraan tajunnan syvempiä tasoja. Tekniikkana surrealistinen automatismi vertautuu automaattikirjoitukseksi kutsuttuun paranormaaliin ilmiöön, jossa henkilön suggestiivisessa tilassa tuottaman tekstin väitetään olevan henkiolennon kirjoittamaa.

Surrealistit, etunenässä André Breton, saivat vaikutteensa Sigmund Freudin psyko­analyysiteorioista, ja katsoivat luovuutensa kumpuavan alitajunnasta eikä suinkaan erilliseltä henkimaailman olennolta. Itse en osaa tehdä selvää eroa näiden ilmiöiden välille. Miten ylipäänsä erotella “omat” arkiset ajatuksensa muiden ihmisten ja ympäröivän kulttuurin syöttämistä, puhumattakaan jostain syvemmältä pulppuavista, itsellekin tuntemattomista mielikuvista? Mistä ideat ja unet tulevat, mistä taide ja musiikki?

Ihmisen alitajunta on edelleen pitkälti tuntematonta aluetta, jota on vaikea kartoittaa objektiivisesti. Jokaisen ihmisen mieli on oma ainutlaatuinen maailmansa, jossa on vastaavuuksia muihin vain sen verran, että voimme – yleensä – todeta olevamme samaa lajia.

Sentient Debris is a composition made exclusively for the 20th anniversary of Avaruusromua, a radio show at YLE Radio 1. It’s available for free download until July 4th. Other artists who contributed are Pekka Airaksinen, Mika Vainio, Zoät-Aon, Anton Nikkilä, Lackluster, Nemesis and many more.

Niko Skorpio – Sentient Debris (15′00″)
Conceived & composed by Niko Skorpio, March/April 2010ev.
Published by Some Place Else.

Avaruusromua 20 vuotta

Avaruusromun 20-vuotisjuhlan kunniaksi 28 suomalaista musiikintekijää lähetti aiemmin julkaisematonta musiikkiaan, kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikki on tarjolla 30 vuorokautta Avaruusromun 20-vuotispäivästä lähtien eli 4.7. asti. Alla tekijät aakkosjärjestyksessä, klikkaa, kuuntele, lataa, lue ja katso! Tätä musiikkia et saa muualta.

* Above image: Debris objects in low-Earth orbit. Source: ESA